Jaettu huoli, kaksinkertainen huoli?

Luin pari viikkoa sitten netistä artikkelin, joka oli julkaistu joulukuussa Helsingin Sanomissa ja teksti löytyy edelleen netistä.  (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005006667.html)  Sen jälkeen olen asiaa pyöritellyt mielessäni, etsinyt lisätietoa ja todennut olevani sellaisen asian äärellä, josta olen aikaisemmin tiennyt kovin vähän. Kuitenkin nyt rohkaistuin kirjoittamaan, koska tuntuu, että huoli on parempi jakaa.

Kyse on THL:n eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jätevesitutkimuksesta, jolla selvitettiin huumeiden käytön laajuutta Suomessa Mukana oli yhteensä 14 kaupunkia Suomesta. Huumeiden jäämiä tutkitaan myös muualla Euroopassa ja tuloksia voi vertailla.

Miksi minä nyt sitten niin hermostuin tästä artikkelista? Kotikaupunkini Espoon takia tietenkin. Espoo sijoittui eurooppalaisten kaupunkien joukossa viidennelle sijalle metamfetamiinin jäämissä.
 Kyseessä ei myöskään ollut yksittäinen mittaus, vaan jätevesiä seurattiin niin, että tutkimuksessa voitiin esimerkiksi kuvata käytön vaihtelu eri viikonpäivinä.

Oikeastaan vielä pahempaa kuin Espoon sijoitus on jäämien määrän voimakas lisäys. Tutkimuksen mukaan Espoon jätevesissä oli vuonna 2016 kaksikymentä kertaa enemmän jälkiä metamfetamiinista kuin vuotta aikaisemmin. Espoo oli myös ohittanut Helsingin.

Metamfetamiini on huume, jonka sanotaan aiheuttavan vakavaa riippuvuutta ja saavan käyttäytymään sekavasti  ja arvaamattomasti.

Muiden tutkittujen huumeiden osalta Espoo ei onneksi ole samalla tavoin tutkimuksen kärkipaikoilla.


Hieman olen myös ihmetellyt, miksi kukaan ei nostanut asiaa vaaliteemaksi äskeisissä kuntavaaleissa.  Huumausaineiden käyttö ei suinkaan ole vain käyttäjän ja hänen läheistensä ongelma. Rikollisuus ja varsinkin ongelmakäytön aiheuttama syrjäytyminen vaurioittaa myös yhteisöjä, ne tuovat turvattomuutta ja pelkoja niillekin, jotka eivät aineita käytä.