sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Etiäpäin, sanoi mummo lumessa



Tällä kertaa ajattelin vähän kertoa itsestäni ja taustoistani. 

Kävin syntymässä Keski-Suomessa, mutta niin kauan asuin Savossa, että murre ei varmaan koskaan kokonaan katoa. Eikä savolaisuus ole häpeä, eihän. Espooseen muutimme kuitenkin jo melkein 30 vuotta sitten ja kaikki lapsemme syntyivät Jorvin seinien sisäpuolella. 

Karakallion, Viherlaakson, Laaksolahden ja Lähderannan seudut tulivat sitten 90-luvun puolivälistä tutuiksi, kun muutimme pienten lasten kanssa Nuumäelle. Ja siellä olemme pysyneet.  Mies on jaksanut kaksikymmentä vuotta kulkea julkisilla Helsinkiin töihin, mutta minä löysin mahtavan työpaikan Karakalliosta, Rastaalan koululta.

Työ opettajana onkin ollut upeaa. Ei tosiaankaan aina helppoa tai hetkessä palkitsevaa, mutta merkityksellistä. Opettajilla on se hieno puoli ammatissaan, että tietää tekevänsä työtä tulevaisuudelle. Olin pitkään luokanopettajana ja nyt jo kymmenkunta vuotta englannn lehtorina ja apulaisrehtorina. 

Mitä elämässä sitten on muuta kuin perhe ja työ? Maailma asioiden päivitteleminen ennen kaikkea läheisten kanssa, vaihtelevasti etenevä italian kielen opiskelu ja sitten tämä aluillaan oleva huolenpito yhteisestä Espoostamme. 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti