Erehtyminen on inhimillistä, toisten syyttely politiikkaa

Otsikon sananlasku sopii mielestäni viime viikkoina Espoossa käytyyn keskusteluun Metron liityntäliikenteestä. Kirjoitin tästä kohinasta jo pari viikkoa sitten täällä blogissa, mutta silloinhan keskustelu oli oikeastaan vasta alkanut.

Tänään sitten Espoon konsernijaosto "jyrähti" HSL:n suuntaan ja vaati muutoksia Etelä-Espoon joukkoliikennepalveluihin. Aihettakin tietysti oli. HSL oli myöntänyt, että heillä oli Matinkylän metroaseman osalta väärät käyttäjälaskelmat ja että he uskoivat, ettei matkustajien matka-ajat pitene siinä määrin kuin nyt näyttää olevan.

Kuitenkin HSL on pääkaupunkiseutujen yhteinen ja Espoolla on edustajat HSL:n johdossa. Lisäksi metro oli 4 vuotta myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. Olisi siis luullut, että jollakulla on aikaa pohtia liityntäliikennettäkin tarkasti. Tietysti luottamushenkilöiden on pystyttävä luottamaan liikennesuunnittelijoiden työhön, mutta toisaalta juuri espoolaisilla oli käsitys siitä, kuinka voimakkaasti Matinkylä-Olari aluetta kehitettiin ja kuinka paljon alueelle rakennettiin nimenomaan asuntoja.

En voinut olla hymyilemättä lukiessani Espoon puskaradiosta konsernijaoston erään jäsenen kysymystä eilen: Kerro minulle, missä kohdin liityntäliikenne ja suorien bussiyhteyksien puute erityisesti häiritsee. Lisäksi hän lupasi hoitaa asiaa. Vastauksia tuli satoja ja varmaan moni toivoi, että Konsernijaosto pikavuhtia saa muutoksia aikaiseksi. Toivotaan, että näin käy, mutta luulen kuitenkin, että Espoolta ei löydy pelimerkkejä maksaa sekä metroa että paranneltua liityntäliikennettä ja lisäksi entisiä suoria linjoja Helsinkiin. Viime viikollahan luettiin, että yhden bussivuoron lisäys maksaa 200 000 - 300 000 euroa vuodessa. Kaikkein hankalimmat kohteet on HSL:n kuitenkin korjattava - ja espoolaisten maksettava. Tämä ei kuitenkaan saa aiheuttaa heikennyksiä muun Espoon palveluihin tai Espoon sisäiseen liikennöintiin.

Metro oli todella kallis investointi ja sille on saatava käyttäjiä. Sikäli Matinkylästä lähtevät täpötäydet junat ovat juuri sellaisia, joita investoinnilla tavoiteltiin.

Espoo toivoo metrokäytävästä eli Etelä-Espoon tiheään rakennetusta rannikkoalueesta koko kaupungin tulevaisuuden veturia. Talousjohdossa uskotaan, että tonttien myynnillä, vilkastuvalla liike-elämällä jne saadaan tuloja kaupungin kassaan ja metronkin hintaa maksettua.  Meidän muiden on syytä toivoa, että näin tosiaan käy, eivätkä metrokäytävältä kalliin asunnon ostaneet äänestä jaloillaan huomatessaan, että metrolle onkin kilometrin kävelymatka tai että matka-aika Helsinkiin kaksinkertaistui.

HSL:stä keskustellaan takuuvarmasti myös jatkossa.